Elämänmuutos Kauneus, terveys ja hyvinvointi Kurkistus elämääni Unelma itsestä

Ihanan kamalat tissit

Tissit, tisut, tisukat, rinnat, bosat, pallerot, pallukat, daisarit, boobsit, hinkit, tonkat, melonit, varustukset, etuvalot, povi, lölleröt, löllykät…tai niinkuin mun tapauksessa molemmat oltiin nimetty ja festareilla rintamaa koristi ”Jossu ja Pamela”… rakkaalla lapsella on monta nimeä.

Jossu ja Pamela -tissit

Muistan vieläkin, kuinka jo ala-asteella mun rinnat alkoi kasvaa huomattavasti aiemmin ja nopeemmin kun monien luokkatovereiden ja siihen aikaan moni selän takana naureskeli, kuinka käytin villasukkia rintsikoissa. No ne huhut jäi pian sikseen, kun aloin suosimaan yläasteelle päästyä vaatetuksessa mahdollisimman ison kaula-aukon paitoja (myöskin tää upee pissistely aika sivujakauksineen ja lokin paskoineen silmäkulmissa teki osansa siihen tyyliin). Seuraavaks en ollutkaan villasukkatissi vaan heruttelija. Omalla tavallaan se oli hauskaa näyttää muille niiden olleen väärässä.

Pian teini-ikä teki tepposensa mun iholle ja terkka määräs e-pillerit käyttöön. Mun rinnat alkoi kasvaa kuppikoolla joka kuukausi. Voin sanoa, että siinä kohti kun tälle ei näkynyt loppua monenkaan kuukauden jälkeen, niin mua alkoi jo huolestuttamaan, liika on liikaa.

Pian tuli isot niska- ja hartijaseudun vaivat ja kävin fysioterapiassa niiden takia. Terkan kanssa keskusteltiin rintojen pienennysleikkauksesta, mutta hän suositteli, että odotan siihen että oon täysi-ikänen ja varma asiasta.

No liivejäkään ei löytänyt enää peruskaupoista ja niillä vähäisillä ensimmäisen työpaikan rahoilla sai pulittaa mummoliiveistä melkein satasta, kun muut osti nättejä pinkkejä pitsiliivejä henkkamaukasta kympillä. Saatika, että ilman liivejä tai edes olkaimettomilla ois koskaan voinut olla, sillä rinnat ei vaan pysynyt muuten ylhäällä ja urheilessa sai pukea päälleen parit liivit, että rinnat pysyi edes jokseenkin paikoillaan. Vaatteita ei meinannut löytää sopivia, sillä rinnat ei ollut sopusuhtaiset muuhun kroppaan eli ne vaatteet mihin tissit mahtui, jäi teltaksi muilta osin. Lisäks paljon paljon muuta haittaa ja vaivaa.

Itsetunnon rakentaminen tissien varaan

Samaan aikaan elettiin niitä nuoruusvuosia, jolloin mun itsetunto oli todella huono. Osansa siihen teki erilaiset muilta saadut kommentit  mun ulkonäöstä ja myöskin yksi koulukiusaamistapaus. Samaan aikaan aloin kuulemaan paljon kehuja mun tisseistä. Oikeastaan ne oli ainoita hyviä kommentteja mitä mulle heitettiin siihen aikaan ja aloin pian rakentamaan mun itsetuntoa mun tissien varaan ”ainekin mussa on edes yksi asia hyvää”. Ajatus leikkauksesta jäi taka-alalle ja mietin, että ehkä nää kaikki haittapuolet on sen arvosia, että mussa nähdään ees jotain hyvää…

Kun aloin 3 vuotta sitten kulkemaan mun elämäntapa muutosmatkaa ja laihduin reilusti, mulla lähti jonkun verran massaa tisseistä pois, että niitä ei pian edes huomattu. Lisäks aloin suosia liivejä ja vaatteita, joissa tunsin itteni mukavaksi ja onnistuin aika hyvin piilottamaan mun pallerot. Taino palleroista kaukana, vaikka massaa lähti niin painovoima oli jo tehnyt tepposensa eikä ne vaivat myöskään mihinkään hävinnyt. Kuitenkin ne ainoat hyvät puolet alkoi pikkuhiljaa hävitä pois ja jäljelle jäi vain niiden haitat.

Isot, mutta roikkuvat tissit

Kauneus lähtee sisältä

Samaan aikaan aloin työstämään paljon mun omaa mieltä, itsetuntemusta, itseni hyväksyntää ja rakentamaan rautaista itsetuntoa sisäisen kauneuden ja voiman varaan, ulkoisten seikkojen sijaan. Ajan myötä aloin pitkän työstön jälkeen kokemaan, että oon kaunis ja arvokas, no matter what. Ei siihen tarvita meikkiä, isoja tissejä tai muutakaan pinnallista. Aika oli kypsä, ja hankkiuduin kunnallisen kautta rintojen pienennysleikkaukseen.

Mä olen odottanut tätä hetkeä niin kauan, niin monta vuotta ja oon niin onnellinen että tein tän! Koen olevani paljon kauniimpi ja naisellisempi pienemmillä tisseillä! Ja se kaikki epävarmuus kun liivit riisuu ja se ahdistus niistä on poissa! Pienet arvet tästä jää muistoksi, mutta ei niitä edes näe liivien alta. Oikeastaan mua ne ei edes haittaa. Mun on niin paljon helpompi olla nyt ja jopa nää pienet tissit arpien kanssa on nätimmät kuin ne vanhat riippuvat ja elämää haittaavat. Free the Tits, voisi sanoa – koen vihdoin olevani vapaa!

”Free the Tits, voisi sanoa – koen vihdoin olevani vapaa!”

Free the Tits, vapauta tissit

Pääasia on, että jokaisella on itsensä kanssa hyvä olla, tisseistä viis

Jos siellä on joku, kuka painii samojen vaivojen kanssa ja miettii rohkeneeko leikkaukseen, niin mä sanon että mee ihmeessä! Tuskinpa kadut – en tiedä vielä ketään, kuka ois katunut pienennysleikkausta!

Ja niille, ketkä painii taas päinvastasen kanssa, niin oo oikeesti tyytyväinen sun pienien tissien kanssa, elämä on niin paljon helpompaa!

Ja oot ihan yhtä kaunis oli sulla minkä kokoset tissit hyvänsä, kauneus lähtee sisältä!💖

PS. Niille, ketkä missasi aiheesta pitämäni liven Instagramin puolella, tuun tekemään vielä oman postauksensa asiasta. Eli itse leikkaukseen pääsystä ja koko prosessista toipumisineen jokusen tovin kuluttua. Jos sulla on jotain, mitä haluaisit vielä erityisesti tietää, laita kommentia alle niin vastailen samalla niihin uudessa postauksessa! Kuulisin mielelläni myös sun ajatuksia tästä tissi aiheesta! Painitko sä samojen isojen tissien ongelmien kanssa? Tai ootko pienitissisenä kokenut paineita siitä, että pitäis olla isot tissit? Jotain muuta?

Sinua voisi kiinnostaa myös nämä:

You Might Also Like...

32 Comments

  • Reply
    Luru
    26/11/2018 at 16:42

    Ihana et kirjotat tästä aiheesta! Itse painin isojen tissien aiheuttamien ongelmien kanssa ja odotan vaan et lapset on hankittu ja pääsen pienennyttämään nää! Ainakin musta tuntuu ettei isoista tisseistä saa valittaa vaan pitäis nauttia. Itsekin oon nuorempana saanut kuulla kommentteja tisseistä ja pidemmän päälle se alkaa tuntua tosi ahdistavalta, ihan kun mussa ei ois muuta kun ne tissit.

    • Reply
      roosaeveliina
      26/11/2018 at 16:44

      Kiitos kommentista! Ihanaa, että löytyy kanssatovereita, jotka jakaa samat ongelmat☺️ Joo toi on kyllä totta, monet ei osaa ajatella niiden haittapuolia kun näkee vaan sen ulkokuoren, että on isot tissit. Mutta sinne taakse jää niin paljon muutakin!

      • Luru
        26/11/2018 at 17:08

        Niinpä ja nimenomaan ne terveydelliset haitat jää tosi usein huomioimatta

      • roosaeveliina
        26/11/2018 at 17:17

        Näinpä!😊

  • Reply
    Emilia
    26/11/2018 at 17:15

    Oot kyllä niin ihailtavan rohkee ja inspiroiva, kun uskallat kirjoittaa näinkin henkilökohtasista aiheista! Mulla itsellä on ollut se päinvastainen tilanne, ja oon tuntenut itseni jotenkin ”vähemmän naiseksi” pienien tissien kanssa. Iän myötä sitä on onneksi oppinut arvostamaan itseään sellaisenaan enemmän ja olemaan miettimättä sitä, mitä muut susta ajattelee. 🙂

    • Reply
      roosaeveliina
      26/11/2018 at 17:21

      Ihanaa kun jätit kommentin!💗 Haluun, jakaa koska tiedän että itsellekin iso apua on ollut muiden tarinoista ja kokemuksista. Samalla rikkoa osittain niitä nykypäivän kauneusihanteita ja tuoda asioiden kääntöpuolta esiin🙃

      Oon saanut paljon myös tollasta viestiä usealta leikkauksen jälkeen, että ihanaa kun tuodaan esiin että ei ne isot tissit aina niin kiva asia oo ja pienilläkin tisseillä voi olla ihan yhtä kaunis!☺️

  • Reply
    Anniina
    26/11/2018 at 18:01

    Mä oon kans aina teinistä alkaen kärsiny todella isoista rinnoista. Olin varmaan 16v kun ne jo alko todella ihan roikkumaankin vaikka millasia tukevia liivejä koitin käyttää. No tällä hetkellä imetän esikoistamme ja vieläkin enemmän ahdistaa nyt maidon täyttämät rinnat kun ne oli todella isot jo ennenkin.. olen myöskin miettinyt että menisin pienentämään rintojani kun lapset on hankittu ja taidan sen tehdäkin joten kuulisin tästä aiheesta mielellään lisää 🙂

    • Reply
      roosaeveliina
      26/11/2018 at 22:02

      Kiitos kommentista💗 Kuullostaa hyvinkin tutulta! Teen uuden postauksen tarkemmin itse prosessista, ja paljon multa otettiin pois yms eli jää ihmeessä seurailemaan☺️

  • Reply
    Sussi
    26/11/2018 at 18:34

    Täällä taas painitaan sen asian kanssa, kun 25 vuotiaana on kolme lasta ja se näkyy! Joo tissit on kyllä kasvanu hurjasti siitä A :sta, mutta ei tunnu kovinkaan kivalta, kun ne roikkuu polvissa. Sopivia liivejä on tosi vaikee löytää ja kaikki vaan sanoo, että oo ylpee, oot ruokkinut niillä kolme lasta. Niinpä…

    • Reply
      roosaeveliina
      26/11/2018 at 22:06

      Kiva kun jätit kommenttia☺️ Oon kuullut tosta myös monilta muilta äideiltä ja ymmärrän täysin, että vaikka onkin ylpee että on lapset ruokkinut niillä, niin oishan se kuitenkin myös itsensä vuoks kiva, että ne näyttää/tuntuu mieluisilta :/

  • Reply
    karo02
    26/11/2018 at 20:46

    Moi. Mulla aika samanlainen tilanne. Mun mielestä mulla on aika isot tissit kokooni nähden. Muutenkin nää on tällaset roikkuvat ja niska-hartia seudun kipuja on ollu jo 7 luokalta asti. Muistan ku nää alko kasvaa jo joskus ala-asteella aika nopeesti ja mua ärsytti tosi paljon😅 nyt oon 16 ja en kyllä edelleenkään tykkää. Toivottavasti ei enää kasvaisi!😁

    • Reply
      roosaeveliina
      26/11/2018 at 22:07

      Voi eii, samaistun🙈 Toivotaan, että stoppaa eikä käy niiku mulla🙊

  • Reply
    Ellu
    26/11/2018 at 20:52

    Mulla on pienet tissit ja sama homma kun Emilialla, joka kirjoitti tohon yläpuolelle, et tunnen itseni vähemmän naiselliseksi. Vaiks mult kyllä löytyy kapee vyötärö mut leveä lantio, ni koen et en oo tarpeeks nainen/naisellinen ku on pienet tissit. Mut ei se pienirintaisuus sinänsä mun menoa ole haitannut, mitä nyt välillä ku näkee muita naisia ja alkaa vertaamaan (mikä on tyhmää), ni sit se vaivaa. Muutenki tulee verrattua itseään liikaa muihin! Siit tarttis oppia pois 🙂

    • Reply
      roosaeveliina
      26/11/2018 at 22:09

      Ihana kommentti, kiitos tästä!💗 Ymmärrän hyvin, koska nyky-yhteiskunnassa ihannoidaan niin paljon isot tissit ja iso perse esikuvia :/ Vertailua kannattaa välttää kuin myrkkyä ja voit jatkossa aina niissä tilanteissa kävellä peilin eteen ja kehua, kuinka upee lantio sulla on.🔥 Parasta on aina keskittyä niihin omiin hyviin puoliin😍

    • Reply
      Linda
      27/11/2018 at 17:40

      Pakko kompata tätä kommenttia ihan täysin! 🤗 Yhden lapsen äitinä ne tissit ei vaan palautunut takaisin ennalleen vaikkakaan ei aiemminkaan olleet isot. Onneksi löytyy topattuja liivejä jos haluaa niitä käyttää. Kiva lukea kommentteja ja ajatuksia ihmisiltä, joilla tilanne on päin vastainen.

  • Reply
    Milla
    26/11/2018 at 23:46

    Itsellä on käynyt mielessä pienennysleikkaus ihan vaan ensinnäkin siitä syystä, että mua henkilökohtasesti ahdistaa kommentit, mitä saan miespuolisilta henkilöiltä. Naisilta ne kommentit vielä menee, moni on kateellinen. Mut miehiltä tulee lähes päivittäin niin paljon törkyä, että se luo ahdistusta aivan liikaa.
    Toinen syy just tuo vaatteista, tulee jotenki epävarma olo, kun ei se ”normaali” vaatekoko menekään kaikissa paidoissa tai mekoissa päälle, kun rintavarustus on suuri. Ajatukset heittää heti syyn, että olen liian iso, vaikka ne ovat vain ne tissit jotka on isot.
    Ihana, että näin avoimesti kerrot tästä, inspiroi mua ja varmasti monia muitakin 💖

    • Reply
      roosaeveliina
      27/11/2018 at 00:51

      Kiitti kommentista!😍 Toi on kyllä tosi ärsyttävää :/ Ja vaatekriisi on kyllä suuri kun on isot tissit, mutta muuten normaalikokoinen, monet kerrat mullakin jäi vaikka mitä ihania vaatteita kauppaan kun ei vaan mahtuneet tisseistä 🙁 Toisin toki onneks on nykyään😍

  • Reply
    Elina
    27/11/2018 at 17:45

    Hei! En seuraa blogiasi, mutta todella kiinnostaisi kuulla tästä koko prosessista; varasitko ajan terveyskeskukseen vai minne ihan alkajaisiksi? Millaiset kriteerit on täytettävä, jotta pääsee leikkaukseen? Minulla on ollut aina isot rinnat, vaikka olen ihan normaalipainoinen ja urheilullinen (kuppikoko 70E-G). Kahden lapsen jälkeen en enää pidä muhkuraisista ja roikkuvista tisseistäni. Ne aiheuttavat myös huolta, sillä en saa niitä itse tutkittua. Olin tänään vuosittaisessa ultraäänessä ja otettiin paksuneulanäyte epämääräisestä varjostumasta. Lääkärin mukaan todennäköisesti on kyse vain muhkuraisesta rintarauhaskudoksesta. Jos saan hyviä tuloksia kuitenkin lopulta ensi viikolla, aion hakeutua pienennysleikkaukseen.

  • Reply
    M
    27/11/2018 at 18:12

    Kuulistaa tutulta. Kiinnostaa kyllä kovasti lukea vielä erillinen postauskin itse keissistä. Oon jo kauan haaveillut pienemmistä rinnoista. Nyt kun mulla on kolme lasta ja luonnollisesti kolme raskautta takana niin tää rintataakka tuntuu entistä pahemmalta. Roikkuvammat tissit ja pahenevat niskakivut. Ehkä itsekin uskaltautuisi alkaa selvitellä asiaa miten mahollismah olisi leikkaukseen päästä.

  • Reply
    Säde
    27/11/2018 at 19:00

    Mielestäni olit kaunis molemmilla, mutta tärkeintä on että olet itse tyytyväinen. Mielestäni olisi hyvä, kun voisi jossain nähdä ns. normaaleita luomurintoja isoja tai pieniä, ilman liivejä. Liivit muokkaa aikalailla rintoja ja sitä kautta saa väärän käsityksen millaiset rinnat on ns.normaalit. Silikonit on iha oma lukunsa ja ne mieluummin luo paineita naisille, joilla on omat rinnat, tosin useimmat kyllä erottaa kun on niin luonnottomat. Itse olen kärsinyt aina pienistä rinnoistani ja siitä että ne ei ole omasta mielestäni kovinkaan kauniit ilman liivejä. Olisi ihana kun voisi tuntea olonsa kauniiksi ihan alasti. En silti haluaisi kovin isoja, mutta sellaiset että ne näyttäisi kivalta. En kuitenkaan ole koskaan halunnut ottaa silikoneja. Olisi kiva kuulla muiden pienirintaisten/ei niin nättien rintojen omaavien naisten kokemuksia ja fiiliksiä.

  • Reply
    Ansku
    27/11/2018 at 19:18

    Mahtavaa että kirjoitit aiheesta. Tää koko teksti on aivan kuin omasta suustani. Kävin itse kuukausi sitten pienennysleikkauksessa. Tuntuu että kun kertonut asiasta muille ei kaikki aivan täysin ymmärrä miksi leikkaukseen halusin. Kovinkaan moni ei ajattele kuinka paljon isot rinnat voi vaikuttaa elämänlaatuun myös negatiivisesti.
    Oon tässä kuukauden ajatellut että miksi en käynyt leikkauksessa aiemmin. Koko prosessi toipumisineen mennyt niin helposti ja kivuttomasti ja positiiviset vaikutukset huomaa jo. Päivittäin pitää kyllä pysähtyä peilin eteen ihastelemaan, miten ihanalta voikaan rinnat näyttää vanhojen riipputissien jälkeen😍

  • Reply
    Heidi
    27/11/2018 at 20:38

    Hei! Tosi hyvä aihe, kiinnostaa itseä kans hirveästi koska saman asuan kanssa painin. Enkä itse asiassa edes tiennyt että kunnallisen puolen kauttakin sen voi tehdä. Oon kattellut yksityisten hintoja ja ajatellut että hitto, pakko kai näitten kans on vaan sitten elettävä. Joten mielelläni kuulisin lisää aiheesta. Ja varsinkin kiinnostaisi että mihin ne arvet tulevat ja minkä kokoiset ovat. Vaikka luulen kyllä että olisin onnellisempi pienemmillä mutta arpisilla rinnoilla😊

  • Reply
    Veera
    27/11/2018 at 22:38

    Olis kiva kuulla mikä on ollu sun koko ennen ja mikä nyt leikkauksen jälkeen. Itellä on pyöriny pienennysleikkaus mielessä, mutta en tiiä onko mun tissit ”tarpeeks isot”. Olis paljon mukavampi olo pienemmissä tisseissä. En tiiä kerrottiinko sulle ennen leikkausta, että miten vaikuttaa jos hankkii lapsiä leikkauksen jälkeen, mut jos oli puhetta niin siitäkin ois kiva kuulla 🙂

  • Reply
    Jensku
    27/11/2018 at 23:05

    Itselläni kolme lasta ja aina olleet isot rinnat. Nyt lapsien myötä ne ovat tyhjät roikkuvat pussit jotka venyvät joka suuntaan. Rintaliivejä ei tunnu löytyvän sopivia ja jos löytyy niin ne ei ole yhtään seksikkäät tai kauniit. Haluaisin edes joskus tuntea oloni kauniiksi ja seksikkääksi alusvaatteissa. Tuntuu, että häpeän itseäni mieheni edessä.
    Kuulisin mielelläni siitä miten pääsisi rintojen leikkaukseen kunnallisen kautta.

  • Reply
    julia
    27/11/2018 at 23:19

    ihanaa että kirjotit tästä! oon itekki saanut leikkausajan julkiselle tammikuussa ja ootan kyllä niin paljon, että pääsee eroon näistä😍 pystyn nii hyvin samaistuun sun tekstiin ja noihin sun kuvailemiin vaivoihin.. ootan innolla sun paranemisprosessiin liittyviä päivityksiä! toivottavasti saa jotai suuntaa antavaa itellekki😊 tsemppiä paranemiseen!

  • Reply
    Emilia
    27/11/2018 at 23:25

    Siis niiin tuttua! Itsellänikin on isot rinnat ja mistään ketjuliikkeistä kuten h&m, lindex yms. ei löydy sopivia liivejä ja muutenkin inhoon niiden sovittamista! Olis ihana käyttää nättejä liivejä tai olkaimettomia paitoja, mut näiden kaa se on vaan ihan mahdotonta 🙁 oon itsekin harkinnut pienennystä, mutta vielä en siihen oo hakeutunut, mutta ehkä jonain päivänä! Ihanaa kun on kohtalotovereita ja kerroit noin avoimesti asiasta, vielä ois kiva nähdä se muutos sinun kropassa 🙂 mukavaa joulun odotusta ❤️

  • Reply
    Janika
    28/11/2018 at 00:04

    Heippa! Susta kyllä huokuu vahvasti itsevarmuus mitä ihailen! ❤ Millä keinoilla oot työstäny sun itsetuntemusta ja itsetuntoa? Terveisin huonon itsetunnon omaava nuori nainen..

  • Reply
    Suski
    28/11/2018 at 07:00

    Itsekin pääsin kunnalliselle 23-vuotiaana pienennysleikkaukseen ja se paransi elämänlaatua huimasti! Niin ihana ja osaava kirurgikin sattui että parempaa ei olisi voinut toivoa. Olin kuulemma tosi nuori niihin verrattuna, ketkä yleisimmin hakee leikkaukseen.

    Mulla oli myös takana 30kg painonpudotus ja jojoilua painon kanssa. tissit ahdisti joka päivä ja aiheuttivat kipuja. Nykyisin voin olla ilman liivejä ja olen niin onnellinen 🙂

  • Reply
    Anski
    28/11/2018 at 11:28

    Heippa! Kuten moni muukin on kommentoinu, niin tää teksti kuulostaa ihan siltä kuin olisi omasta suusta tullut! Oon aika nuori (24), mutta miettiny tota jo alaikäsestä lähtien. Jotenkin vaan oon ajatellu, että sitä leikkausta ei voi tehdä nuorena ja pitää odottaa jos saa lapsia yms yms mutta nyt tän postauksen inspiroimana varasin vihdoin ja viimein lääkäriajan! 😁 Pelottaa vaan kertoa ihmisille tästä asiasta, joten olis kiva jos kirjoittasit seuraavassa asiaan liittyvässä postauksessa myös siitä miten sun läheiset sit reagoi tohon 🙂

  • Reply
    Voihan tissit
    28/11/2018 at 11:46

    Ompa mahtavaa, että tästä aiheesta kirjoitetaan! Itsellä on nyt lähtenyt painoa 15kg ja vielä samanverran olisi ihannepainoon matkaa. Omat tissit on pelkkää rintakudosta oikeastaa (ultralla todettu), joten ne eivät ole pienentyneet tämän prosessin aikana liki yhtään🙄 koko on nimittäin vieläkin 70K/L ja ikää 23v. Olen vuoden miettinyt samaa leikkausta, mutta olen ollut siinä uskossa että pitäisi olla lapset tehtynä ennen leikkausta. Haluaisinkin kuulla kaiken mahdollisen käytännön asioista sun kokemuksiin liittyen tuohon leikkaukseen. Puhuttiinko siellä mitään leikkauksen vaikutuksista imetykseen yms? Tää kyllä antoi vielä pienen lisämotivaation treenaamiseen, joten kiitos tosi paljon. Mietin vain, että milloin olen omasta mielestä henkisesti ja fyysisesti valmis leikkaukseen, kriteerit kyllä täyttyisivät jo nyt. Haluan kuitenkin painon lähelle sitä, missä se saisi pysyä loppuelämän. Kiitos vielä😎

  • Reply
    Pauliina
    28/11/2018 at 15:17

    Kiitos kun jaoit tarinasi.
    Olen kanssa kamppailut suurista rinnoista teini-iästä lähtiin. Niska – hartia säryt ovat tuttuja ja siihen vielä joka viikkoiset pääsäryt. Pitkään olen miettinyt pienennys leikkausta mutta nyt vasta heinäkuussa rohkenin mennä lääkäriin. Nyt ootellaa leikkauspäivää ja sitä että pääsee ostaa ”normi” liivejä.

  • Reply
    Julia
    01/12/2018 at 13:21

    Ehdottomasti kiinnostaa kyllä postaus tuohon hakeutumisesta ja muusta. Lähinnä mietityttää mahdollinen lapsien saaminen tulevaisuudessa – kannattaako pienennystä tehdä ennen sitä? Entä tulisiko myös e-pillerit lopettaa, jottei ne kasva taas lisää? Niin paljon vähän tyhmiäkin kysymyksiä. 🙂

Vastaa

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.

%d bloggaajaa tykkää tästä: