Kauneus, terveys ja hyvinvointi Kurkistus elämääni Unelma itsestä

Rintojen pienennysleikkaus

Siitä on nyt pian kaksi vuotta kun homman laitoin aluilleen, vuosien vuosien miettimisen ja pohdiskelun myötä – matka kohti rintojen pienennysleikkausta alkoi. Avasin asiaa jo loppuvuonna postauksessa Ihanan kamalat tissit ja lupasin jatko-osan paneutuen enempi itse hoitoon hakeutumis prosessiin, leikkaukseen ja siitä toipumiseen.  Tätä on kyselty todella paljon ja toivottavasti tämä postaus avaa asiaa paremmin niille, ketkä hoitoon hakeutumista pohtii.

En itse ole alan ammattilainen enkä tiedä tai ota kantaa virallisiin faktoihin ja ohjeistuksiin. Ja luulen myös, että jossain toisessa kunnassa osa asioista voi hieman poiketa: jonotusajat, jälkihoito-ohjeistukset ja muut. Mutta tässä mun tarinani matkasta rintojen pienennysleikkaukseen kunnallisen kautta.

Ps. kuvavaroitus! Jos oot todella herkkä reagoimaan kun näät vähääkään verta, niin älä selaa alaspäin.

Aika terveyskeskukseen lääkärille

Soitin kesällä 2017 oman kuntani eli Lahden terveyskeskus ajanvaraukseen ja kerroin haluavani rintojen pienennysleikkaukseen ja kriteerit omien laskujen mukaan täyttyisi reippaasti. Sain ajan vasta kesän jälkeen joskus syksylle omaan terveyskeskukseeni lääkärille. Olin kirjottanut  varuiksi paperille kaikki vaivat, haitat ja mietteet asiaan liittyen, etten varmasti unohtaisi mainita mitään.

Astuin vastaanottohuoneeseen ja vanha naislääkäri pyysi istumaan alas. Aloin kertomaan tarinaani ja miksi halusin pienennysleikkaukseen ja mitä vaivoja isot rinnat olivat aiheuttaneet minulle niin fyysisesti kuin myös psyykepuolella. Tunteet nousi tosi vahvasti pintaan ja purskahdin itkuun ennen kuin pääsin edes loppuun. Ei siinä mitään lappuja edes ehtinyt ajatella kun tuli monien vuosien tunneryöppy purettua ulos.

Seuraavaksi lääkäri pyysi riisumaan paidan ja liivit ja syvä hiljaisuus, jonka jälkeen hän totesi että hän todella ymmärtää mistä puhuin ja oli samaa mieltä, että pelko massiiviset rinnat suhteessa pieneen kroppaan. Liiveihin ja paidan sisään asian oli oppinut jo piilottamaan hyvin, mutta ilman niitä todellisuus oli aivan toinen. Seuraavaksi hän otti mittanauhalla mitat, jotka ylittyi reilusti (mulla tais olla siinä 29-30). Mutta myös mun hyvä ystävä, kellä oli alle tuon jugulum rajan (26 cm), pääsi leikkaukseen eri kunnassa eli näissäkin läpäisyissä voi olla eri paikoissa eroja, osassa päästää helpommin kun painottaa esim. haittoja ja vaivoja niin paljon enempi kuin taas toisaalla tiukkoja ton jugulum rajan kanssa. Eli ei kannata luovuttaa välttämättä heti ekaan kertaan, vaan mennä toisaalle yrittää (leikkauspaikankin voi ilmeisesti päättää, että jos haluaa niin pääsee eri kuntaankin, ainekin osa tuolla FB-tukiryhmässä oli päässyt mihin eri kaupunkiin tai tietylle lääkärille pyytänyt).

Sitten lääkäri tarkisti painon BMI:n laskemista varten ja kyseli lisätietoja terveydentilasta (onko sairauksia tai lääkityksiä, kuinka aktiivinen liikkuja, polttaako tupakkaa, yms) . Lopulta pisteet ylittyi reilusti ja kaikki edellytykset leikkaukseen kunnallisella täyttyi, joten lääkäri laittoi lähetteen kirurgin arvioon. Tästä käynnistä tuli perässä perus terveyskeskus lääkärikäyntimaksu muutamankympin tienoilla.

Kriteerit ja pisteytys

Sosiaali- ja terveysministeriö on laatinut perusteet, joilla kiireettömään leikkaukseen voi päästä.

Rinnan koko: kaulakuoppa-nänni (jugulum-mamilla) mitta
40 pistettä Alle 27 cm
50 pistettä 27-31 cm
60 pistettä Yli 31 cm

Niska- ja hartiaoireet
0-20 pistettä Kun painoindeksi* on alle 30
0-10 pistettä Kun painoindeksi on 30 – 35
0 pistettä Kun painoindeksi on yli 35

Toimintakyvyn rajoittuminen
0-20 pistettä Kun painoindeksi alle 30
0-10 pistettä Kun painoindeksi 30 – 35
0 pistettä Kun painoindeksi yli 35

Hoitoon pääsyn perusteena on 50 pisteen raja. Leikkausta ei kuitenkaan aina tehdä, vaikka pisteraja ylittyisikin. Leikkausriskit ovat suuret esimerkiksi ylipainoisille. Lisäksi kaulakuoppa-nänni -mitta on osittain harhaanjohtava: potilaalla saattaa olla hyvinkin roikkuvat, mutteivät kovinkaan raskaat rinnat, tai päinvastoin, rinnat voivat olla raskaat mutta ryhdikkäät. Pisteet on luotu lähinnä perusterveydenhuollon lääkäreille lähetteitä ohjaamaan. Leikkaava lääkäri arvioi yksilöllisesti jokaisen potilaan ottaen huomioon perussairaudet, leikkausriskit ja toimintakyvyn.

Leikkaava kirurgi teki lopullisen päätöksen leikkaukseen pääsystä

Sain ajan postitse kirjeenä kirurgin arvioon vuoden 2017 loppuun juuri ennen joulua. Tajusin, että ollaan Danin kanssa sillon juuri Temppareiden neloskauden kuvauksissa, joten jouduin siirtämään aikaa eteenpäin. Sain uuden ajan taas postilla vuoden 2018 keväälle maaliskuulle. Hetkeä ennen sitä sain uuden kirjeen, jossa kerrottiin, että aikaa oli jouduttu siirtämään ja uusi aika huhtikuussa.

Vihdoin viimein koitti jännitetty päivä kun kävelin Päijät-Hämeen keskussairaalalle kirurgin vastaanotolle. Siellä käytiin kaikki samat asiat läpi mitä terveyskeskuksessakin ja lopuksi kirurgi otti mittoja ja kuvat eri suunnista. Totesi, että hän nuoresta iästäni huolimatta uskoo, että hyötyisin leikkauksesta isosti jo nyt vaikkei lapsia oltukaan vielä tehty (ja yleensä normaalisti kehottaa tulemaan leikkaukseen vasta sen jälkeen) ja itsekin kauhisteli rintojen kokoa kroppaan nähden. Taas yhdet kyyneleet vierähti poskilta.

Lopulta pelotteli kaikilla kauhutarinoilla, mutta olin jo sen verran paljon selvittänyt asioita etukäteen, että kaikki riskit oli tiedossa. Esimerkiksi se, että kun mulla ei ollut vielä lapsia, että imetyskyky voi mennä. Tai että tunto voi mennä nänneistä kokonaan. Tai että leikkausarvista voi jäädä rumat jäljet ja vaikka mitä muuta. Pelottelujen jälkeen kysyi, haluanko vielä ja totta hitossa halusin. Ajatustyö oli tehty jo vuosia ennen hoitoon hakeutumista ja olin 99 % varma jo siinä kohti.

En toki voi kieltää etteikö mielessä välillä käynyt, että mitä jos niistä tulee hirveät, eripariset tai oudot malliltaan? Tai että kun koko elämänsä elänyt isoilla rinnoilla, niin omaksunko uusia ollenkaan vai tunnunko sen jälkeen ihan vieraalta? Tai että katuisinkin sitä myöhemmin?

Kuitenkin olin lukenut niin paljon aiemmin leikkauksessa olleiden tarinoita mm. Facebookissa Rintojen pienennysleikkaus -tukiryhmistä kaikkine ennen /jälkeen-kuvineen ja jokainen sanoi, että oli miettinyt samoja asioita, mutta ollut elämän paras päätös eikä kukaan katunut leikkaukseen hakeutumista (osa heti leikkauksen jälkeen tätä mieltä, osa viimeistään sillon kun rinnat oli parantuneet ja muotoutuneet sekä turvotus laskenut ). Päinvastoin, moni katui sitä, ettei ollut hakeutunut leikkaukseen jo aiemmin. Ja ajattelin, että on ne pienemmät ja kevyet rinnat takuulla helpommat ja nätimmät kuin nykyiset, vaikkei niistä täydellisiä tulisikaan.

Kirurgi laittoi leikkausjonoon ja kyselin mahdollista leikkausajankohtaa, ennusti alkusyksyä. Tästä käynnistä taisi myös tulla joku perus käyntimaksu, en ole aivan varma kun ei näitä ensimmäisten laskuja ole tallella enää.

Pienennysleikkaus kunnallisella

Kesällä sain ajan leikkaukseen syksylle ja sitä ennen labroihin ja kuvantamisiin. Kuitenkin elokuun loppu, jolloin leikkaus olisi ollut, oli omassa elämässäni todella kiireistä aikaa, joten pyysin siirtämään aikaa eteenpäin marraskuulle, että ehtisin järjestellä kaikki työasiat ja muut siihen pisteeseen, että kalenteri on parin viikon ajan tyhjä.

Ja tässä tuli vielä ongelmia matkaan kun Dani kertoi juuri Espanjaan lähdettyämme siellä päässä, että paluupäivänä onkin sama, jolloin olisi kuvantaminen ja labrat. Soitin samantien viikkoa aiemmin sairaalalle ja pyysin perumaan kyseiset ajat ja ilmottamaan minulle pikaisesti uudet viestillä, koska en ollut kirjepostia lukemassa kotosalla. Heiltä oli kuitenkin jäänyt aika perumatta eikä uutta kuulunut. Selvittelin reissusta käsin useammasta paikasta vielä viikonlopun aikana asiaa, mutta en saanut mitään vastausta. Maanantai aamuna juuri ennen kuin kone lähti sain yhteyden uudestaan vastaanotolle ja edelleen siellä näkyi aika eli sitä ei oltu peruttu tai siirretty. Sain tekstiviestin juuri ennen koneen nousua hoitajalta, että soita. Sanoin Danille, että oon satavarma, että he ei saa enää tässä kohti näin nopeella aikataululla uutta aikaa ja leikkausta joudutaan siirtämään. Olihan leikkaus kuitenkin jo siitä hetkestä viikon päästä edessä.

Heti koneen laskeuduttua avasin puhelimen ja soitin takaisin – kyllä, leikkausaikaa joudutaan siirtämään reilu kuukaudella eli juuri ennen joulua, koska uutta kuvantamisaikaa ei saatu ennen viikon päästä tulevaa leikkausta. Oli pientä paniikkia ilmassa, sillä koko elämä oli järjestelty jo kuukausia etukäteen sen nykyisen leikkausajan mukaan eikä millään ilmeellä sitä olisi saanut enää aikatauluihin sopimaan, jos olisi jouduttu siirtämään, sillä kalenteri täyttyi jo kuukausia etukäteen. Kysyin onko mitään vaihtoehtoa, että mun on pakko päästä sinne leikkaukseen nyt ja kertoi, että kuvantaminen tulisi saada ennen kuin voivat leikata.

Hätäratkaisuna soitto ensimmäiselle yksityiselle, johon seuraavana päivänä kuvantamiseen (rintojen ultraäänikuvaus riitti kun olin vielä niin nuori, vanhemmille tehdään mammografia), sieltä levyke ja raportti mukaan ennakkokäynnille sairaalalle muutamaa päivää ennen leikkausta (Päiväkirurgian poliklinikkakäyntimaksu 41,20 €). Onneksi saatiin asia sopimaan näin, vaikkakin yksityiseltä matkaan tuli n. 150 € lasku, mutta pienempi haitta siitä kuin koko leikkausajan siirtämisestä.

Leikkauspäivä

Lopulta pääsin leikkaukseen 12.11.2018 Päijät-Hämeen keskussairaalassa, leikkaavana lääkärinä Tikkerberi Ariane yl. Aamulla ensiksi ilmottautuminen. Siitä vastaanottohuoneeseen kuuntelemaan ohjeistuksia, verenpaineen mittaus ja vielä verikokeet. Seuraavaksi vaatteiden vaihto pukuhuoneessa ja tavarat kaappiin ja odottamaan penkille.

Takaisin vastaanottohuoneeseen, jossa tällä kertaa leikkaava kirurgi. Määräsi työtehtävieni pohjalta kaksi viikkoa sairaslomaa. Kysyi onko toiveita koosta ja sanoin, että C-D kuppi ehkäpä, mutta annoin vapaudet toimia miten parhaaksi näkee. Jokatapauksessa pyysin ottamaan reilusti, ettei myöhemmin kaduta että lähti liian vähän. Kirurgi alkoi mitata ja luonnostella rajoja ja muita merkintöjä tussilla rintojen alueelle. Pakko muuten sanoa, että äärimmäisen hyvä ja kokenut kirurgi, ei mitään pahaa sanottavaa.

img_8595.jpg

Leikkauksessa

Pian pääsin odottelemaan leikkaushuoneen edustalle, kunnes kutsu leikkaussaliin kävi. Kävin makuulle mukavalle leikkauspedille, kaikenlaisia säätöjä siinä tuolissa tehtiin ja laitettiin laitteita ja muita kiinni. Iso plussa siitä, että huone oli täynnä nuoria, mukavia, miellyttäviä ja osaavia tyyppejä ja ennen kaikkea heidän läpän heitto keskenään ja kanssani rentoutti tilanteen, eikä jännittänyt enää. Parin minuutin päästä olin jo pää, selkä ja kyljet täynnä antureita. Kanyyli käteen ja hyviä unia. Leikkaus kesti n. pari tuntia. Toimenpidekertomuksessa lukee, että vasemmalta poistettu 275 g ja oikealta 371 g (näin myöhemmin katsottuna kun turvotus laskenut ja rinnat muotoutunut ja laskeutunut niin vasen puoli on taas jäänyt astetta isommaksi eli se mistä otettiin paljon vähemmän). Arvet kulkee ankkurin muodossa nännin ympäri, siitä keskeltä alas ja rinnan alapuolella kaarella.

Heräämössä ja kotiutus samana päivänä

Heräsin heräämöstä vessahätään ja hoitaja auttoi ylös. Kävelin itse vessaan, joskin näkö hieman sumea vielä ja liikeradat tosi suppeat kun rintamus paketissa. Kuitenkin yksi kotiutuksen kriteereistä oli, että pystyy käymään vessassa, joten kiva ettei sen osalta ollut mitään ongelmia. Sen jälkeen hoitaja kehotti vielä nukkumaan hetken, ennen kuin voisi päästää ylös kokonaan. Oli muuten niin ihana hoitohenkilökunta, että olisi voinut jäädä pidemmäksikin aikaa sinne, koska ilmapiiri oli niin hyvä ja tunsin, että minusta välitettiin ja pidettiin hyvää huolta. Pari tuntia nukuttua ja hoitajien tarkistuksien jälkeen pääsin syömään heräämön kahvioon (tarjolla monipuolisesti kaikkea leivistä, jugurtteihin, mehuihin, puuroon, limuihin yms). Syötyäni pääsin vastaanottohuoneeseen vielä hoitajan tykö käymään läpi kaikki leikkauksen tiedot ja jälkihoitoon liittyvät ohjeistukset. Lopulta menimme yhdessä pukuhuoneeseen katsomaan pakettien alta lopputulosta siltä osin mitä niistä näkyi. Pakettiin oltiin jätetty ns. läpät, joiden alta tulisi kurkkia, ettei nännit lähde muuttamaan väriään.

Rintojen pienennysleikkaus kunnallisella

Vaihdoin vaatteet ja Dani tuli alhaalta hakemaan kotiin. Leikkauksesta tuli perästä päiväkirurgian päiväkirurginen hoitomaksu 135,10 €.

Käytiin vielä kaupan kautta, vaikka pienessä huurussa ja sumussa vielä näkö oli, mutta yleisvointi todella hyvä siihen nähden, miten iso leikkaus oli kuitenkin juuri tehty. Dani osti mulle ihanan yksisarvisen toipumistoveriksi.

Yksisarvinen

Kaupasta olin ennalta ostanut arviolta paria eriä kokoa liivit, mutta ne osoittautuikin huonoiksi, joten tilasin Mirabellen tukiliivit heti ekana päivänä leikkauksesta netistä. Meidän kunnassa ei siis saanut tukiliivejä sairaalasta, toisin kuin monissa muissa kuullut saavan.

Toipuminen

Olin yllättynyt, miten pienet kivut mulla todellisuudessa oli. Heti kotiin päästyä otin fitskut tuplana kun leikkausaamuna oli pitänyt olla syömättä ja juomatta kokonaan ja aloin tankata maitohappobakteerijugurttia naamariin. Olin etukäteen kuullut monilta, että leikkauksen jälkeen nukutuslääkkeiden, särkylääkkeiden yms myötä vatsan oli saanut toimimaan vaan ulostuslääkkeillä, mutta koska jugurtti oli aiemmin jo auttanut mun vatsavaivoihin niin päätin turvautua siihen ekana. Parissa päivässä meni koko litran pönkkä ja heti toisena päivänä vatsa lähti toimimaan taas sen myötä normaalisti, niin ihana tunne! Otin myös leikkauksen jälkeen aminot tuplana tukeakseni parhaiten mun toipumista. Särkylääkkeitäkään en joutunut ottamaan kuin ekoina päivinä muutaman. Kivut lähti helpottaa jo paljon ekojan päivien jälkeen. Kivut ei edes ollut musta pahin juttu vaan se, kuinka tönkköä liikkuminen oli ekat päivät.

Seuraavana päivänä sain riisua siteet ja rintojen paketoinnin. Ensimmäisen päivän ravasin peilin edessä yhtenään katsomassa uusia rintojani, ihanan pienet ja ihanan kevyt olo! Paikoittain tussin jälkiä vielä ja kellertävää ihoa ja vain yksi todella pieni mustelma (kirurgi tehnyt hyvää työtä). Hieman veriset haavateipit, mutta vaihdoin ne varovasti vasta kun pääsin parin päivän päästä leikkauksesta ensimmäistä kertaa suihkuun. Haavateippien alta haavat ja ompeleet näytti alkuun siltä, kuin olisi joku nukke parsittu kasaan ja iho rinnoista muistutti pikemminkin jotain kananrintaa kiiltäen ja kellertäen paikoittain.

Ensimmäinen viikko

Ensimmäisten viikkojen aikana kiellettyä oli kaiken maitotölkkiä painavamman nostaminen, mutta olin viikon jälkeen jo niin hyvässä kunnossa, että kannoin kauppakassejakin yksinäni ongelmitta, siivosin imuroiden ja luututen viikon vaihteessa kämpän ja pystyin jo suht hyvin nostaa käsiä ylöspäinkin (älkää ottako mallia musta, uhmasin ohjeistuksia koska oma toipuminen tapahtu niin yllättävän nopiaan).

Töitä tein myös ensimmäisestä päivästä lähtien sängystä ja sohvalta käsin – mun työ kun on sellanen, että mun tulee olla päivittäin tavotettavissa. Mun pää ei myöskään ois ei kestänyt vaan olla tota paria viikkoa joutilaana, mutta toki tosi paljon normaalista työtehtävistä joudutin myöhemmälle, että pyhitin aikaa myös levolle. Mutta niitä mitä oman jaksamisen puitteissa jakso, niin hoidin puhelimen välityksellä. Niin ja muutaman päivän päästä istuin jo Ilkka Koppelomäen Saa Mitä haluat -kiertueen luennollakin ja vajaa viikon päästä kokonaisen päivän Suoramyyntisummiteissa.

Ilkka KoppelomäkiSaa mitä haluat

Viikon päästä leikkauksesta oli jo tikkien poisto nännien ympäriltä, muualla oli itsestään sulavat. Hoitaja ihmetteli, miten liikuin viikon kohdalla jo täysin normaalisti ja olin kuin mitään leikkausta ei olisikaan tehty.  Myös haavat oli parantunut ennätysvauhdissa. Oma kokemus oli, että tuotteet oli mulle leikkauksen aikaan entistä tärkeempi tuki niin mun ololle kuin myös merkittävässä roolissa niin nopeesti toipumisessa.

Seuraavat viikot

Teippejä vaihtelin aina välillä suihkujen yhteydessä n. kerta viikkoon ekan kuukauden ajan. Danista tuli korvaamaton apu teippien vaihdossa ensimmäiset viikot. Pari aukilettakin tuli seuraavassa kuussa kun sulamattomia tikin pätkiä puski ulos nännin ympäriltä (oli ilmeisesti poistettavien lisäksi sulavat tikit nännien ympärillä), mutta niihin kohti laitoin haavateipin ja oli umpeutunut jo päivässä kahdessa ja otin teipin pois. Suosituksena sairaalasta oli ensimmäisen kuukauden teippien jälkeen käyttää silikoniteippejä jopa puolen vuoden ajan arpien haalenemiseksi. Ostin yhden paketin kokeiluun (super kallista yksi paketti, josta riitti leikata teipit juuri ja juuri yhteen kertaan) ja iho alkoi niiden myötä ärtymään, otin pois.

Sen sijaan aloin käyttää aamuin illoin tätä puuhapetelaastari ihmeainetta leikkausarpiin. Olin jo aiemmin kuullut ja nähnyt kuvia, kuinka hyvin tuo oli monella paikannut haavoja, ruhjeita ja haalentanut arpia. Jo ekan viikon myötä leikkaushaavojen ärtyneisyys ja aukileet oli historiaa, leikkaushaavat rauhoittui punottamasta ja huomasi että arpien paraneminen alkoi vasta kunnolla tästä ja super nopeasti. Siis niin isot suositukset tälle – on mulla edelleenkin käytössä, sillä haluan että arvet paranee niin hyvin kuin mahdollista ja jäisi mahdollisimman haaleiksi. Oon myös kokeillut samalla fiksata tällä rypemisjälkiä salilta, ja ruvet parani kahdessa päivässä ihan näkymättömiin ilman mitään arpia tai muita. Lisäks kuiviin rohtuviin huuliin oon käyttänyt tätä nyt talvella.

Ja sitten lähdettiinkin jo 1,5 kuukauden päästä leikkauksesta ulkomaan reissullekin, jossa kaikki hyvin jo rintojen osalta ja pääsi shoppailemaan ensimmäisiä uusia liivejäkin tukiliivien tilalle. Mallista riippuen nykyinen koko 70C-D akselilla (ennen 70G-H).

Fiilikset nyt 3 kk leikkauksesta

Mun elämän parhaita päätöksiä! En kadu pätkääkään, vaikka hieman eripariutta on, silti oon rakastunut mun uusiin rintoihin ja siihen, kuinka paljon helpompaa elämä on nykyään ilman painotaakkaa tossa edessä ja selkä/hartijaseudun vaivoja. Arvet on parantunut tosi hyvin eikä osasta kohtaa enää edes näy selkeitä leikkausarpia jos ei tarkemmin katso. Vielä varmasti rinnat muotoutuu tässä ajan saatossa, ja nyt jo tosi paljon leikkauksesta laskeutunut ja nännit muotoutunut (alkuun leikkauksen jälkeen oli turvotuksesta melko tötteröt, mutta nyt jo normaalit). Mulla on myöskin tunto molemmissa nänneissä, vaikkakin astetta huonompi kuin ennen eli ei ihan niin herkät enää.

Liivejä löytää peruskaupoista ja oon rakastunut olkaimettomiin liiveihin ja paitoihin nyt, kun niitä ei oikein ennen tätä toimenpidettä oo pystynyt käyttämään, koska rinnat ei oo pysynyt painonsa ja massansa vuoksi niissä ylhäällä. Ja paidat istuu niin hyvin, ettei tarvi enää edes murehtia meneekö joku paita rintojen kohdilta päälle vai ei. Vaatekoko  pysyi samana ainekin pääosassa vaatteita (iso osa mun vaatteista on tosi venyvää materiaalia eli nyt vaihteeksi ei pingotu enää niin paljoa kun rinnan ympärys pienentynyt. Yks mun lempiharrastuksista eli juokseminen on niin paljon kevyempää ja nautinnollisempaa pienemmillä rinnoilla.

Mitähän muuta vielä? Niin mulla ei oo jälkitarkastusta ollut vieläkään. Piti olla ensiviikolla, mutta leikkaava kirurgi on itse lähtenyt talosta ja aikaa jouduttiin siirtämään siksi ensi kuun puolelle.

Onko vielä jotain, mikä teitä mietityttää tässä operaatiossa tai haluisitte tietää? Jätä kommenttia alle!

You Might Also Like...

4 Comments

  • Reply
    Helmi
    30/04/2019 at 09:50

    Siis aivan ihana tarina ja kokemus! Olen itse 20-vuotias ja kärsin täysin samasta vaivasta ja häpeän isoja rintojani. Urheilunkin olen jo oikeastaan jättänyt pois kun rintani on tiellä, olen itse suht hoikka ja lyhyt. Rintani eivät mitenkään sovi vartalooni ja on hyvin raskaat.

    Olen miettinyt leikkausta jo ala-ikäisestä asti, mutta en ole saanut aikaseksi soitettua terveyskeskukseeni asiasta, koska aihe tuntuu jotenkin nololta puhua (ehkä sen takia, että häpeän rintojani)

    Nyt tämän blogi tekstisi takia aijon soittaa terveyskeskukseeni ja kertoa vaivani sekä edetä asiassa jotenkin.

    Katsoin kuvaa jossa sinulla oli valkoinen paita ja olkaimettomat rintsikat, tuli ihan kateus, näytät siinä niin hyvältä!

  • Reply
    Timonen
    23/06/2019 at 17:51

    Hei! Löysin artikkelisi, kun olen itsekin harkinnut rintojen pienennystä. Paljonko tämä koko operaatio tuli siis maksamaan kokonaisuudessaan? Kun googletin hintoja, niin ne olivat 4000€.. Ja pohdin myös sitä, kun jostakin luin, että leikkauksen jälkeen loppuiän urheillessa pitää käyttää aina hyviä urheiluliivejä, niin onko se pakollista (voiko rinnat vaurioitua tai sattuuko niihin tms. jos ei käyttäiskään) ?

  • Reply
    Suvi
    31/07/2019 at 00:46

    Sun tarina on ollut mulle nyt viimeinen sysäys leikkaukseen hakeutumiseen, kiitos kun jaat sen näin tarkkaan!❤️ En löydä Facebookista ryhmiä, mielelläni liittyisin nyt kun vertaistuki tulee varmasti tarpeeseen. Pystyisitkö lisäämään, laita vaikka mailia mulle 😘?

    • Reply
      roosaeveliina
      31/07/2019 at 00:53

      Rintojen pienennysleikkaus kun haet fbstä niin löytyy useampi❤️

Vastaa

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.

%d bloggaajaa tykkää tästä: